61 vrk
keskiviikko 26. marraskuuta 2008
Maha kasvaa vielä
sunnuntai 23. marraskuuta 2008
Kuka niitä koiria oikein meillä kouluttaa
torstai 20. marraskuuta 2008
Helmi massu kasvaa
Hitaasti mutta varmasti. Tai ainakin sille se itsestä tuntuu, kun mahaa päivät pitkät katselee. Siksipä onkin enemmän kuin mielenkiintoista seurata kehitystä valokuvia vertailemalla. Ja todeta että kyllä se on taas kasvanut ;). Helmi itse ottaa edelleenkin hyvin lunkisti. Ottaa paljon kauneus-unia, joko pentulaatikossa tai sitten Miisan huoneen punaisella sohvalla, kuten kuvassa.
55 vrk
Vihdoinkin lunta!
Niinhän sitä sitten viimeinkin myös näille leveysasteille saatiin edes hitusen. Ja heti on kaikki paljon hauskempaa, niin Miisan kuin koirienkin mielestä :). Toivottavasti tätä riemua nyt riittäisi vaikkapa edes ensi viikkoon. Nyt on todennettu lumen avulla että samaa lenkkiä kanssamme kiertää niin hirvi, peura kuin kettukin. Että ihmekös tuo jos "hiukka käryää" saaliille. Havainnoimme myös hiiren, jäniksen, kissan ja oravan jälkiä. Että mitäs saisi olla? Ja sitten muutama kuva meidän iloisita lenkkeilijöistä
Helmi hiippailee kohti laitumen vierusta pitkin
Romeo ottaa asentoa keskellä peltoa
Wilson 'kahlaa' hangessa
Ja Mona väijyy pusikossa
tiistai 18. marraskuuta 2008
Hirvimetsällä
Mutta Mona. Jos koiran korvattomuus korreloin jollakin tapaa kiimojen kanssa, niin tuolla alkaa juoksu huomenna. Teki taas tempun mukavimman. Tällä kertaa tilanne oli siinä pisteessä että ääni käheänä olin jo raahaamassa muuta laumaa (Miisan kanssa) autolle ja lähtemässä etsimään arvon neitiä metsästä. Kaikki jotka ovat saman tilanteen kokeneet varmasti tietävät mille se tuntuu. Tunne siitä ettei näe koiraansa enää koskaan hengissä.
Ja niille jotka väittävät että whippet ei aja kuin näkönsä avulla, voin nauraa makeasti. Saa tulla katsomaan, jos ei usko. Mona siis vaihteeksi tänään nappasi hyvän hajun. Kyseessä oli joko peura tai hirvi, molempia riittää. Näin kun koira lähti, huusin perään mutta Mona vain mulkaisi takaisin ilmeellä "mun pitää mennä nyt" ja sitten vilkkuikin vain takavalot, kunnes katosi. Odoteltiin vähän aikaa, huudeltiin, vihelleltiin, lähdettiin kävelemään hajun perässä, tultiin takaisin polulle. Huudeltiin, odoteltiin ja alettiin kävellä autolle päin huudellen. Sieltähän se sitten tuli vihdoin ja viimein kieli vyön alla takki kurasena.. meitä vastaan. Tyystin eri suunnasta kuin minne alunperin lähti.
Mutta tälle mammalle alkaa pikkuhiljaa riittämään nämä katoamis-tempaukset. Ei ollut sarjassaaan ensimmäinen, mutta toivottavasti viimeinen. Tarvitsee varmastikin nyt alkaa kouluttamaan nameilla tuota tuosta tavasta eroon. On meinaan erittäin ikävä, ja koiran kannalta varallista "irrota omistajastaan" kymmeniksi minuuteiksi..
Helmi saapui meille
52 vrk ensimmäisestä astutuksesta
Massu-kuva on tosiaankin otettu siis eilen, jolloin päiviä ensimmäisestä astutuksesta oli kulunut 52. Ultrausten perusteellla on kuitenkin syytä olettaa että hedelmöittyminen on tapahtunut vasta noin 5-7 vrk:n kuluttua ensimmäisestä astutuksesta. Näin ollen odotamme pentujen syntyvän aikaisintaan ensi viikonlopussa, todennäköisimmin menneen kuitenkin joulukuun ensimmäiselle viikolle :).
perjantai 14. marraskuuta 2008
Namun kanssa lenkkeilemässä
Kuviakin tuli räpsityksi, mutta näin tihkusateisessa marraskuun harmaudessa valaistuksen olleessa onneton, on tuloksena vähän enempi tai vähempi suttuista jälkeä. Ohessa kuitenkin muutama.. :)
tiistai 11. marraskuuta 2008
Lintulaudalla elämää
Mutta homma alkaa nyt riistäytyä käsistä. Ilmeisesti ruonkintapaikkamme sijoittelu on jokseenkin erinomainen. Tänään taas tein pikaisen suuripiirteisen laskun tuosta tietokonehuoneemme ikkunasta - reilut 20 pikkulintua saman aikaisesti lintulaudallamme. Talitiaisia, sinitiasia, pajulintuja, västäräkkejä ja varpusia. Niillä on ikään kuin bileet, aivan mieletön kuhina. Lisäksi vielä boonuksena oma oravamme, joka yleensä röhnöttää lintulaudan päällä. Oravillakin oli tosiaan poikaset viime keväänä, jotka leikkivät kanssamme takapihallamme ;) (siis ilman koiria) . Ja sitten löytyy vielä harakka joka vie vähintään kerran viikossa talipallot parempiin suihin, kaitpa silläkin on nälkä. Jos jotain positiivista etsitään tästä 'turhasta rahanmenosta' huolimatta, niin luontokuvausta pystyy harrastamaan nyt sohvalla istuen. Joten kirkkaita pakkaspäiviä odotellessa :)
Viime viikko meni meillä vaihteeksi sairastelun merkeissä. Tällä kertaa Miisalle nousi kova korkea kuume ja kaupan päällisiksi tuli vielä paha yskä. Ei ollut pajon apua Pronaxenista saati Ventolinestä, kuume huiteli silti yli 39ssä ja limaa oli jokapaikka täysi. Lääkärissäkin käytiin pariin otteeseen, mutta eipä mitään ihmeellistä ollut tehtävissä, koska CRPkin oli vain 27 ja korvat terveet. Yskänlääkettä, minttuteetä ja panadolia vielä lisäksi. Joku inhottava virus lieneen ollut kyseessä. Mutta Miisa voi jo tätänykyä huomattavasti paremmin, ja pari viime päivää onkin mennyt univelkoja pois nukkuessa.. niin lapsella kuin vanhemmillakin.
Viime viikonloppuna kävimme Espoossa kummityttömme Jennan syntymäpäivillä, joita Miisa oli jo kauan odottanut, ja lahjaa paketoinut.. Jennalla on myöskin kaksi koiraa - Zoogin ja Copiad Cavalierit. Kuvassa Mona ja Copi vaihteeksi makoilevat leikin lomassa sohvalla. Taisi alkaa väsyttämään.
Helmiä moikkaamassa
maanantai 3. marraskuuta 2008
Paluu arkeen
Hiekkakuopilla riitti vauhtia, vaikkakin vettä vähän tihutti..
Mona tähystää hetken aikaa edellä menijöitä, mutta säntää perään kun katoavat..
Wilson on uimassa, ja Mona on rannalla valmiina hyökkäämään
Helmi kävi ultrassa
Helmi kävi siis ultra-äänitutkimuksessa perjantaina 31.10. Näillä näkymin neiti olisi tukevasti tiineenä ja odottaa sopii 5-6 pikku wiipottajaa marras-joulukuun vaihteessa <3!!Täällä ollaan ihan intoa pinkeänä ja odotellaan jo kuumeisesti Helmin saapumista. Helmi tulee siis näillänäkymin meille parin viikon kuluttua sunnuntaina ;).