Maalla mummolassa

Tämä viikko onkin vierähtänyt tähän asti Imatran mummolassa vieraillessa. Koirat ovat saaneet rehata niin syksyisillä uimarannoilla, kuin metsiköissäkin Saimaan rannoilla. Tänään näyttäisi olevan vuorostaa sadepäivä, joten ladatkoon akkujaan loppuviikon Puumalan vierailua varten.

Tänään kävimmekin sitten katsomassa täkäläisiä heppoja ja Miisa pääsi myös ratsastamaan Topelius ponilla. Ja voi sitä riemua .. :) . Anulta löytyi kotoaan myös neljä muutakin hevosta joista myös "Topin" lisäksi Lissabon tuttavallisemmin "Vaakku". Hyvin erikoisen värinen tamma oli kyseessä, mutta kovin kaunis ja seurallinen neiti :).

Eilen Miisa pääsi toteuttamaan itseään Miska kissan kanssa. Kissat kun ovat myös kovasti Miisan mieleen. Valitettavasti meillä Keijo on kissoille allerginen, joten joudumme tytymään aina ihailemaan tuttaviemme kissoja. Mutta mikäs sen hauskempaa.. ;)

Syksyn kuvasatoa

Niin, ja pitikin eilen hehkuttaa ettei ole juurikaan mitään tässä koirille sattunut vähään aikaan.. tänään vuorostaan Romeo on ollut koko illan kolmi-jalkainen. Samantyyppiselle ranteen venähdykselle vaikuttaisi kuin mitä Monallakin oli. Kumma juttu että kun alkaa tapahtua, niin sitten tapahtuu koko porukalle... ;)

Tuo pyötäkoneemme tosiaankin vetelee viimeisiään, tästä johtuen "virallisten" kotisivujemme päivitys antaa aina odotuttaa hieman itseään. Jahka vaikka joulupukki toisi uuden niin ei tarvisisi enään kiroilla tuon raihnan kanssa, toivossa on hyvä elää ;). Onneksi löytyy myös läppäri, mutta hieman riisuttuna verisiona, jossa ei ikävä kyllä ole kaikkia tarvittavia ohjelmia, ainakaan toistaiseksi. Joten kuvia koiruuksien touhuista viimeisen vuoden ajalta on tulossa galleriaamme vasta hamassa tulevaisuudessa...

Mutta ohessa muutamia maistiaisia

Mona pellolla

Monni pusikossa tähystämässä

Wilson hakkuuaukealle, ja Romeo kans ;)

Ja lopuksi vielä nämä 'meidän' heppaset. Eli vasemmalla emä-tammuli ja oikealla sen viime kesäinen varsa. Kylläpä siellä välillä niitä on ollut vielä pari muutakin. Hevosten virallisista nimistä mulla ei ole muistikuvaa, vaikkakin olen ne kyllä varmasti kuullut. Mutta yhtä kaikki mukavia Suomenhevosia ovat, ja leipä maistuu :)

Panther vs Stripes

Kulunut viikko meni pellolla riehakoinnin sävyttämänä, tosin loppuviikosta sitten jo vähän paranneltiinkin vuorostaan paikkoja. Huolimatta siitä että koiramme saavat kunnon alku- sekä loppulämmittelyt ennen ja jälkeen pellolla kirmaamisen, voi remutessa sattua aina välillä yhtä sun toista. Onneksi kuitenkaan harvoin mitään vakavaa. Monalla tosiaan oli ranne hieman kipeänä ja vähän aristi sitä muutaman päivän ajan. Jos totta puhutaa, niin itse asiassa olen kyllä kovin yllättynyt siitä miten harvoin Mona (ainakaan toistaiseksi, koputan puuta :) ) on itseään lokannut. Sen verran hurjan puoleista on neidin meno metsikössä ollut...

Miisakin lähtee erittäin milellään mukaan viemään koiria metsään ja "hepuloimaan pellolle" niin kuin itse asiasta on mieltä :). Ja hepat ne vasta kivoja onkin, varsinkin kun niille voi syöttää leipää :).

Lempäälän Whippet - tapahtuma

Viimeinkin Lempäälän Whippet-Tapahtuma on hoidettu suht mallikkaasti pois päiväjärjästyksestä. Järjästelyissä kun oli aivan riittämiin hommia kahdelle ihmiselle... Nyt voinkin taas keskittyä "täysipäiväisesti" takkiemme toimitukseen :)! Jotka ovat siis tulossa jahka vain tämä, kenties stressin purkautumisen seurauksena, saatu flunssa tästä laantuu.. ;).

Omat koiratkin pyörähtivät Lempäälän kehässä, Wilson käyttöluokassa sijoittuen siinä kolmanneksi, Romeo puolestaan sai valioluokassa KP:n, muttei sijoittunut. Mona pärjäsi parhaiten sijouttuen käyttöluokassa toiseksi ja saaden vielä kunniapalkinnonkin ;).

Nyt täällä sitten vai aletaan jännittäämään ja odottelemaan todenteolla Helmin lähetyvää ultraa ja tietoa siitä onko pentuja tulossa vaiko ei :)

Pupuja jälejestämässä

Niin, Monahan on meidän koirista se jolla on super-hajuaisti. Tykkääkin pirulainen vielä sitä ahkerasti käyttää.. ja pellot kun ovat täynnä jäniksien sekä hirvien jälkiä, saa neitiä aina vislailla hyvän tovin ennen kuin arvon korkeus suostuu ilmaantumaan paikalle :). Niin paljon mukavampaa olisi löytää se perhanan pupu, epäilemättä. Onneksi 'korvien katoaminen' on vain tilapainen häiriö, joskin 'jostain kumman syystä' joka syksyinen ilmiö :).

Romeolla oli tänään viimeinen kerta agilityn alkeis-jatko kurssilla. Hienosti se meni sitten loppujen lopuksi. Upeata nähdä kuinka paljon Whippetkin voi kehittyä lajissa vain 10 kerran aikana ;). Saas nähdä jahka sitä keväällä vielä jatkaisi...